Voimakkaasti digitalisoituneessa ja verkottuneessa maailmassa kyberturvallisuuden merkitys kasvaa yhä enemmän. Tietoverkoissa ja digitaalisissa palveluissa käsitellään arkaluontoista tietoa, ja kyberhyökkäykset voivat aiheuttaa organisaatioille katastrofaalisia seurauksia. Tietovuodot, tietojenkalastelu, palvelunestohyökkäykset ja ransomware-hyökkäykset voivat vahingoittaa mainetta, häiritä liiketoimintaa ja johtaa merkittäviin taloudellisiin tappioihin. Kyberturvallisuuslaki velvoittaa organisaatioita varautumaan erilaisiin kyberuhkiin.

Vuonna 2024 voimaan astuva uusi kyberturvallisuuslaki tuo mukanaan merkittäviä muutoksia organisaatioiden kyberturvallisuusvastuuseen. Laki perustuu EU:n kyberturvallisuusdirektiiviin (NIS2) ja asettaa sen piiriin kuuluville organisaatioille useita uusia velvoitteita. Nämä velvoitteet painottavat riskienhallintaa, tietoturvatoimia, raportointivelvoitteita ja yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Mitä kyberturvallisuuslaki tarkoittaa organisaatioiden johdolle?

Johdolla on nyt entistäkin suurempi vastuu kyberturvallisuuden varmistamisessa. Ylin johto vastaa jatkossa lakisääteisesti organisaation kyberturvallisuutta koskevan riskienhallinnan toteuttamisen ja valvonnan järjestämisestä sekä hyväksyy ja valvoo riskienhallinnan toimintamallia. Johdolla tulee myös olla riittävä perehtyneisyys kyberturvallisuutta koskevaan riskienhallintaan.

Tämä tarkoittaa käytännössä mm. seuraavia asioita:

  • Kyberturvallisuuden priorisointi: Kyberturvallisuuden on oltava osa organisaation strategista suunnittelua ja riskienhallintaa. Johdon on osoitettava selkeä sitoutuminen kyberturvallisuuteen ja varmistettava, että resursseja on varattu riittävästi asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen.
  • Tietoisuuden lisääminen: Johdon on varmistettava, että kaikki organisaation työntekijät ymmärtävät kyberturvallisuuteen ja tietoturvaan liittyviä riskejä ja tietävät, miten toimia turvata organisaation käsittelemää luottamuksellista tietoa.
  • Riskienhallinta: Organisaation on rakennettava systemaattinen riskienhallinnan toimintamalli, jossa tunnistetaan ja arvioidaan erilaisia kyberturvallisuusriskejä sekä tehdään riskiarvion pohjalta tarvittavia toimia riskien minimoimiseksi.
  • Tietoturvatoimet: Organisaation on toteutettava asianmukaisia tietoturvan hallintakeinoja tietojärjestelmien ja tiedon suojaamiseksi. Näihin toimenpiteisiin sisältyy niin teknisiä kuin hallinnollisia toimia, kuten tietoverkkojen ja –järjestelmien suojaaminen, henkilöstöturvallisuus ja koulutus, pääsynhallinnan kehittäminen, salausratkaisut sekä varmuuskopiointi ja palautumissuunnitelma.
  • Toimitusketjun turvallisuus: NIS2-toimijat ovat vastuussa myös toimitusketjunsa kyberturvallisuudesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että organisaation on varmistettava niiden yhteistyökumppanien noudattavan samoja kyberturvallisuusvaatimuksia.
  • Raportointivelvoitteet: Merkittävistä kyberuhkista ja tietoturvapoikkeamista on raportoitava viranomaisille. Ensi-ilmoitus tulee tehdä jo 24 tunnin sisällä poikkeaman havaitsemisesta. Merkittävästä poikkeamasta on ilmoitettava myös organisaation tarjoaman palvelun vastaanottajille, jos merkittävä poikkeama voi haitata palvelun tarjoamista.
  • Yhteistyö: Organisaatioiden on tehtävä yhteistyötä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa kyberturvallisuuden parantamiseksi.
  • Valvovat viranomaiset: Kyberturvallisuuslakia valvovia viranomaisia on useita, ja organisaation kyberturvallisuutta valvova viranomainen riippuukin sen toimialasta. Käytännössä valvontaresursseja tullee olemaan huomattavasti enemmän kuin GDPR:n osalta.
  • Hallinnolliset sakot: Kyberturvallisuuslain velvoitteiden, kuten riskienhallinnan toimintamallin tai poikkeamailmoitusten toteuttamatta jättämisestä voi organisaatiolle seurata hallinnollinen sakko.

Uuden kyberturvallisuuslain noudattaminen ei ole pelkkä velvollisuus, vaan investointi tulevaisuuteen. Vahva kyberturvallisuuteen panostaminen on edellytys luottamuksen rakentamiselle asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa, liiketoiminnan jatkuvuudelle ja kilpailukyvylle. Systemaattinen varautuminen riskeihin tuo kustannukset ennustettaviksi, kun taas riskien toteutuminen voi aiheuttaa ennustamattomia kustannuksia, sekä myös vahingonkorvausvelvoitteita.

Miten organisaatiot voivat valmistautua kyberturvallisuuslain voimaantuloon?

Paras tapa valmistautua kyberturvallisuuslain velvoitteisiin on ottaa käyttöön ISO 27001 standardin mukainen tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä. Se auttaa organisaatioita tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan kyberturvallisuusriskejä, toteuttamaan asianmukaiset tietoturvatoimenpiteet sekä parantamaan jatkuvasti kyberturvallisuustoimintaansa.

Organisaatioiden on myös tärkeää varmistaa, että niillä on selkeät kyberturvallisuuteen liittyvät roolit ja vastuut. Kyberriskien hallinta on koko liiketoiminnan vastuulla, ei pelkästään tietohallinnon. Kysy lisätietoja,

Ota yhteyttä, niin keskustellaan kuinka organisaationne voi valmistautua kyberturvallisuuslain voimaantuloon ISO 27001 standardin mukaisella tietoturvallisuuden hallintajärjestelmällä!